Neljän euron investointi
Markku Fredman, asianajaja
Seitsemäntoista päivän pääkäsittely edessä hovioikeudessa. Kuultavia piisaa kymmeniä.
Ensimmäinen päivä, maanantai, alkaa ja edessä nököttää kannattava tietokoneeni, jolla teen muistiinpanoja ja asiaesittelyssä heijastan kuvia seinälle ja tuomarien näyttöihin. Koneen vieressä on mikrofoni/kaiutin yhdistelmä, kuten aina istuntosalissa. Mikrofonin jalustassa näyttää olevan kuulokeliitäntä. Mielenkiintoista. Tietokoneen kyljessä on mikrofoniliitäntä 10 cm päässä edellisestä. Jään pohtimaan. Kotimatkalla poikkean Clas Ohlssonin sekatavarakauppaan ja ostan 3,90 eurolla piuhan, jossa kummassakin päässä urosmallinen liitäntä.
Tiistaina toinen päivä pääkäsittelyä. Tökkään uuden piuhani kiinni kuulokeliitäntään ja toisen pään tietokoneen mikrofoniliitäntään. Valitsen Windowsin apuohjelmista viihdeosastolta Ääninauhuri –nimisen ohjelman. Käynnistän sen painamalla punaista nappulaa: ja kas! Ohjelman ikkunassa alkaa heilua vihreä kuvio samaa tahtia kun salissa puhutaan. Tässä vaiheessa pyydän puheenjohtajalta lupaa menettelyyni, koska muutenhan syyllistyisin rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn salakuunteluun. Saan luvan ja uteliaita, kannustavia katseita. Syyttäjä tutkii omaa mikrofoniaan.
Tauolla kuuntelen ja havaitsen nauhoituksen sujuneen mallikkaasti pientä taustakohinaa lukuun ottamatta. Sekin korjaantuu kun säädän kuulokeliitännän vierestä ääntä voimakkaammalle.
Windowsin Ääninauhurin ominaisuuksiin kuuluu se, että se nauhoittaa vain minuutin kerrallaan, mutta senkin voi kiertää ja parempia ohjelmia saa jopa ilmaiseksi.
Keskiviikkona nauhoitus sujuu jo rutiinilla. Soittaisinko hovioikeudelle autenttisia todistajanlausuntoja muistin virkistämiseksi, kustakin todistusteemasta koottuna?
Sittemmin imuroin internetistä ilmaisohjelman Audacity, joka on jopa käännetty Suomeksi ja ominaisuudet hyvin monipuoliset, se tallettaa ja pakkaa pienellä virittelyllä Mp3-muotoon. Pääkäsittelyn lähestyessä loppuaan minulla on suurin piirtein CD-levyllinen (700 Mt) todistelua Mp3-muodossa. Eräs tunnin ja 45 minuuttia kestänyt todistajankertomus kulutti vajaat 100 megatavua kovalevytilaa.
Keskusteltuani aiheesta kollegojen kanssa eräs kertoi toimistossaan olevan digitaalisen sanelukoneen, jota voi yhtä hyvin käyttää todistelun tallentamiseen. Toinen kertoi Helsingin käräjäoikeuden kieltäneen oman tallentamisen. Varmaankin kielletty suuren ymmärtämättömyyden vallitessa. Sillä vaikka käräjäoikeudelta voisikin jollain viiveellä lunastaa heidän äänityksensä tallenteen, puuttuu siitä yksi etu: kun itse tallennat voit keskittyä olennaiseen, ja ennen kaikkea voit tehdä minuutintarkan sisällysluettelon kysymys kysymykseltä. Edessäsihän on koko ajan kello tai aikajana, josta ilmenee ajan kuluminen äänityksen alusta. Ja kun itse äänittää, niin ei tarvitse vaivata käräjäsihteeriä.