-
Laite-etsinnät liian kepeästi
Asianajaja Markku Fredman kommentoi Helsingin Sanomissa EUT:n 4.10.2024 antamaa tuomiota, jossa katsotaan, että matkapuhelimen tutkiminen vähäisen rikoksen esitutkinnassa voi rikkoa yksityisyyden suojaa ja sen vuoksi poliisi ei saa omin luvin matkapuhelimia tutkia. -
Elämäni rikostapaus - Markku Fredman YLEn podcastissa
Mitä asianajajat ajattelevat tunnetuista rikostapauksista, ylipäätään työstään, julkisuudesta ja ihmisoikeuksista?
Elämäni rikostapaus -podcastsarjassa tavataan kahdeksan tunnettua rikosasianajajaa ja perehdytään kahdeksaan rikokseen. Osasta niistä on muodostunut rikoshistoriamme kuuluisimpia tapauksia, toiset taas peilaavat kiinnostavasti maamme oikeuskäytäntöjä ja yhteiskuntaa.
Sarjan haastateltavina ovat Kaarle Gummerus, Juha Manner, Riitta Leppiniemi, Kari Eriksson, Juha-Pekka Hippi, Markku Fredman, Ville Hoikkala ja Maija Häyrinen. Podcastin toimittavat Laura Manninen ja Rami Mäkinen. Sen on Ylelle tuottanut Suomen Podcastmedia.
Jaksossa nro 6 on kyse neuvostoliittolaisen konekaapparin tapauksesta vuodelta 1990, josta kertoo asianajaja Markku Fredman
-
Markku Fredmanista työelämäprofessori
Asianajaja, dosentti Markku Fredman on kutsuttu asianajajaoikeuden työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon syyslukukauden 2023 alusta. Tehtävä on kolmevuotinen ja osa-aikainen (40 %). Hän jatkaa myös asianajajana toimeksiantojen hoitamista. -
Rangaistustaso kuolonkolareissa
Asianajaja Markku Fredman osallistui A-studiossa 15.5.2023 keskusteluun kuolemantuottamusten rangaistuksista.
YLE:n MOT-ohjelma oli selvittänyt, että liikenteessä aiheutetuista kuolemista harvoin joutuu vankilaan.
Professori Sakari Melander ja Markku Fredman kertoivat mistä se johtuu.
-
Markku Fredman MTV3:n Rikospaikka-ohjelmassa
Asianajaja Markku Fredman oli MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vieraana kertomassa yhteisen rangaistuksen määräämisen ongelmista.
Rikoslaissa on itse asiassa kahdet erilaiset rangaistusasteikot: toiset niihin tilanteisiin, kun henkilö tuomitaan vain yhdestä rikoksesta ja toiset siihen kun henkilö on syyllistynyt useampaan rikokseen. Useamman rikoksen tilanteessa yksittäisen rikoksen asteikkoa jatketaan yläpäästä vuodella, kahdella tai kolmella. Törkeimmistä rikoksista voidaan tuomita yksittäin enintään 12 vuotta vankeutta, ja jos rikoksia on useita, maksimi nousee 15 vuoteen. Elinkautinen vankeusrangaiostus on sitten vielä erikseen.
Ongelmatonta on yleensä tilanne, jossa eri tekoja koskevat syytteet käsitellään samassa oikeudenkäynnissä tai silloin kun yksi teko käsittää usemapia eri rikoksia (esim. rattijuopumus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus). Niistä tuomitaan yhdellä kerralla yhteinen rangaistus.
Ongelmallisempia tilanteita ovat sellaiset, joissa eri rikoksia koskevat syytteet päätyvät eri oikeudenkäynteihin. Tavoitteena lainsädännössä on se, että seuraamukset ovat samat, riippumatta siitä käsitelläänkö syytteet yhdellä kertaa vain erikseen. Muussa tilanteessa syyttäjä voisi taktikoida ja jakaa eri syytteet eri oikeudenkäynteihin.
Erityisen hankalaksi ongelma muodostuu, kun henkilö ehtii tehdä useita törkeitä rikoksia ennen kiinnijäämistään ja ensimmäistä tuomiotaa: vastaan voi tulla rangaistusasteikon maksimi. Käytettävissä on enää aiemmmin käyttämätön osa asteikosta.
Niko Ranta-ahon tapauksessa syyttäjät lähtevät Katiska2-oikeudenkäynnissä siitä, että Ranta-aho olisi käyttänyt hyväksi sitä, että kun hänelle jo vaadittiin maksimirangaistusta Katiska1-oikeudenkäynnistä ja hän olisi ryhtynyt sen jälkeen tuomiota odotellessaan salakuljettamaan jälleen suuria määriä huumeita - käsittäen, ettei niistä voisi enää koitua hänelle lisärangaistusta.
Syyttäjät ovat osittain oikeilla jäljillä: lain mukaan aiemman tuomion sisältämä rangaistus voidaan ottaa huomioon uutta rangaistusta tuomittaessa, jos asiat olisi voitu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. Lain esitöissä korostetaan huomioimisen harkinnanvaraisuutta. Tässä kohdin lainsäätäjä ei ole huomioinut sitä, että huomioimatta jättäminen voi johtaa siihen, että rangaistusmaksimi ylittyy. 13 vuoden sijasta tuomitaankin jopa 13 + 13 vuotta vankeutta. (Yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta maksimi on 10 vuotta ja useasta rikoksesta 10 + 3 =13 vuotta).
Syyttäjien vaatimuksen kaltaista tilannetta ei lainvalmistelussa tai oikeuskirjallisuudessa ole lainkaan otettu huomioon. Vaatimus on yhteistä rangaistusta koskevien periaatteiden vastainen, mutta saa tukea lain sanamuodosta.
-
Putinista pidätysmääräys
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi 17.3.2023 pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja hänen hallintonsa lapsiasiavaltuutetusta Maria Alekseyevna Lvova-Belovasta.
Syynä etsintäkuulutukseen on epäily sotarikoksesta, joka olisi tapahtunut siirtämällä ukranalaisia lapsia Venäjälle.
ICC:n tiedotteessa todetaan:
Pre-Trial Chamber II considered, based on the Prosecution’s applications of 22 February 2023, that there are reasonable grounds to believe that each suspect bears responsibility for the war crime of unlawful deportation of population and that of unlawful transfer of population from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, in prejudice of Ukrainian children.
On the basis of evidence collected and analysed by my Office pursuant to its independent investigations, the Pre-Trial Chamber has confirmed that there are reasonable grounds to believe that President Putin and Ms Lvova-Belova bear criminal responsibility for the unlawful deportation and transfer of Ukrainian children from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, contrary to article 8(2)(a)(vii) and article 8(2)(b)(viii) of the Rome Statute.
Incidents identified by my Office include the deportation of at least hundreds of children taken from orphanages and children’s care homes. Many of these children, we allege, have since been given for adoption in the Russian Federation. The law was changed in the Russian Federation, through Presidential decrees issued by President Putin, to expedite the conferral of Russian citizenship, making it easier for them to be adopted by Russian families.
My Office alleges that these acts, amongst others, demonstrate an intention to permanently remove these children from their own country. At the time of these deportations, the Ukrainian children were protected persons under the Fourth Geneva Convention.
We also underlined in our application that most acts in this pattern of deportations were carried out in the context of the acts of aggression committed by Russian military forces against the sovereignty and territorial integrity of Ukraine which began in 2014.
Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin vuonna 1998. Perussäännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa. ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. ICC on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.
Rooman perussäännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopimusvaltiot luovuttavat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta.
-
Asianajaja Markku Fredman promovoitiin tohtoriksi Turun yliopiston promootiossa 27.5.2022
Asianajaja Markku Fredman
promovoitiin oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiston yleisessä promootiossa 27.5.2022. Promootio oli jouduttu peruuttamaan kahdesti koronapandemian takia. Alunperin se oli tarkoitus järjestää toukokuussa 2020. Markku Fredman väitteli tohtoriksi toukokuussa 2018.
Lisää kuvia promootiosta.
-
Saamelaiset voittivat kalastuskiistan KKO:ssa
Korkein oikeus on hylännyt kahdessa asiassa syytteet, jotka koskivat paikallisten saamelaisten oikeutta kalastaa Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. KKO piti
näin ennallaan Lapin käräjäoikeuden antamat ratkaisut. Asianajaja Markku Fredman toimi kyseisten saamelaisten asiamiehenä korkeimmassa oikeudessa, kuvassa tutustumassa "rikospaikkaan" Vetsijoella.Syyttäjä vaati toisessa jutussa paikalliselle saamelaiselle rangaistusta kalastusrikkomuksesta. Mies oli kalastanut lohta seisovalla verkolla Utsjoessa sallitun kalastuskauden ulkopuolella elokuussa vuonna 2017. Kalastaminen kyseisenä ajankohtana elokuussa oli vastoin tuolloin voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta, joka koski kalastamista Tenojoen vesistön sivuvesistöissä.
KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Asetuksen säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte kalastusrikkomuksesta hylättiin.
"Paikalliset saamelaiset oli siten asetettu luvan hankkimisen suhteen samaan asemaan kaikkien muiden kalastajien, kuten kalastusmatkailijoiden, kanssa. Lupien rajallisuus ja lupiin kohdistuva suuri kysyntä olivat johtaneet siihen, että luvat oli myyty loppuun hyvin pian niiden myynnin aloittamisen jälkeen."
Toisessa asiassa syyttäjä vaati neljälle paikalliselle saamelaiselle rangaistusta luvattomasta pyynnistä. Nämä olivat kalastaneet vieheellä ja vavalla valtion vesialueella Vetsijoessa ilman Metsähallituksen lupaa.
KKO katsoi, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut kalastuslain mukaisen lohen ja taimenen nousualueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat niin merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille, että säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Kalastuslain säännös jätettiin niin ikään perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte luvattomasta pyynnistä hylättiin.
"Korkein oikeus toteaa, että kalastuslain 10 §:n 2 momentin säännös on sanamuodoltaan selvä. Sanamuoto ei mahdollista sellaista perusoikeusmyönteistä tulkintaa, että paikallisilla saamelaisilla olisi oikeus kalastamiseen lohen tai taimenen nousualueilla ilman erillistä Metsähallituksen myöntämää kalastuslupaa."
"Korkein oikeus toteaa, että paikallisille saamelaisille kuuluva ja perustuslain suojaama kalastusoikeus ei ole kuitenkaan rajoittamaton, vaan myös saamelaisten kalastusoikeutta voidaan rajoittaa perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuteen nojautuen vaelluskalakantojen turvaamiseksi."
"Kalastuslain 10 §:n 2 momentin säännös lupakäytäntöineenon olennaisella tavalla rajoittanut saamelaisten alkuperäiskulttuuriin kuuluvaa kalastuksen harjoittamista."
"45. Korkein oikeus toteaa johtopäätöksenään, että huomioon ottaen kalastuslain 10 §:n 2 momentin (379/2015) mukainen erillisen kalastusluvan vaatimus siihen liitettyine ehtoineen ja säännöksen soveltamisen aiheuttamat tosiasialliset rajoitukset saamelaisten kulttuurisiin perusoikeuksiin, säännöksen soveltaminen olisi tässä tapauksessa perustuslain106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 17 §:n 3 momentissa suojatun perusoikeuden kanssa. Kyseinen tekohetkellä voimassa ollut kalastuslupaa koskeva säännös jätetään soveltamatta."
Asiat käsiteltiin KKO:ssa ennakkopäätösvalituksina, joilla syyttäjä haki muutosta käräjäoikeuden ratkaisuihin hovioikeuden asemasta suoraan korkeimmalta oikeudelta.
-
The time-limit for applying to the European Court of Human Rights will be four months
From 1 February 2022 the time-limit for applying to the European Court of Human Rights will be four months from the final domestic decision From 1 February 2022 the time-limit for submitting an application to the European Court of Human Rights will be reduced from six months to four months from the final domestic judicial decision in the case (usually a judgment of the highest court in the country concerned).
The change to the time-limit for applying to the Court arises out of Protocol No. 15 to the European Convention on Human Rights, which has been signed and ratified by the 47 member States of the Council of Europe. This text amending the Convention entered into force on 1 August 2021 but provided for a transition period before the change became effective. As the transition period ends on 1 February 2022, from that date onwards applicants and their lawyers will have to comply with the new time-limit; if they do not, their application will be declared inadmissible.
The four-month time-limit for applying to the Court after the final domestic decision is one of the admissibility criteria laid down in Article 35 of the Convention. If even one of these criteria is not met the application will be declared inadmissible, which is why it is essential to comply with all the requirements when submitting an application to the Court.
Law Firm Fredman & Månsson
LL.D Markku Fredman is the owner at Fredman & Månsson.