-
Laite-etsintä kumottiin EU-oikeuden vastaisena
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tiedotti 20.1.2025 antamastaan ratkaisusta:
Keskusrikospoliisin suorittama laite-etsintä EU-oikeuden ja pakkokeinolain vastainen
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on ratkaissut sen tutkittavaksi pakkokeinoasiana saatetun kysymyksen Keskusrikospoliisin suorittaman laite-etsinnän laillisuudesta.
Esitutkintaa johtanut rikoskomisario oli 1.10.2024 päättänyt laite-etsinnästä ja määrännyt sen kohteeksi kaikki kunnianloukkauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta epäillyn henkilön käytössä olleet ja tältä 2.10.2024 takavarikoidut tietotekniset laitteet, joita olivat neljä erimerkkistä matkapuhelinta, kannettava tietokone ja tablettitietokone. Kun laitteiden sisältämä tieto oli jäljennetty poliisin tietojärjestelmään, takavarikko oli kumottu ja laitteet palautettu epäillylle. Tämä väitti käräjäoikeudessa, ettei laite-etsintä ollut laillinen mm. siksi, että siitä ei ollut päättänyt tuomioistuin eikä poliisista riippumaton hallinnollinen viranomainen.
Käräjäoikeus totesi, että laite-etsintä saadaan pakkokeinolain nojalla toimittaa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä, jos on syytä epäillä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 6 kuukautta vankeutta ja etsinnässä voidaan olettaa löytyvän tutkittavaan rikokseen liittyvä asiakirja. Näin oli tässä tapauksessa ollut. Epäillyllä oli mahdollisuus saattaa laite-etsintäpäätös tuomioistuimen tutkittavaksi mutta vasta jälkikäteen.
Kansallinen laki on kuitenkin jätettävä soveltamatta, jos se on ristiriidassa Euroopan unionin oikeuden kanssa eikä ristiriitaa voida poistaa tulkitsemalla kansallista säännöstä unionin oikeuden mukaisesti. Euroopan unionin tuomioistuin oli antanut ennakkoratkaisun laite-etsinnän edellytyksistä, joita oli johdettava perusoikeuksista kuten epäillyn yksityisyyden suojasta. Poliisin pääsystä kaikkiin tutkittavan henkilön laitteiden sisältämiin tietoihin saattoi seurata jopa erittäin vakava puuttuminen perusoikeuksiin. Sen vuoksi etsinnälle oli edellytettävä joko tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen suorittamaa etukäteisvalvontaa ja erilaisten intressien punnintaa.
Käräjäoikeus vahvisti EU-oikeuden etusijaperiaatteen nojalla, että poliisilla ei ollut ollut toimivaltaa päättää kysymyksessä olevasta laite-etsinnästä eikä tuomioistuimen jälkikäteistä kontrollia voitu pitää riittävän tehokkaana oikeussuojakeinona. Etsinnän ulottamista kaikkiin epäillyn hallussa olleisiin laitteisiin, joista osa oli ollut hänen perheenjäsentensä käytössä ja osa hänen työnantajansa omaisuutta, ei toisaalta voitu pitää pakkokeinolaissa säädetty suhteellisuusperiaate huomioon ottaen puolustettavana.
Käräjäoikeus määräsi poliisilla olevat jäljennökset laitteiden sisällöstä hävitettäväksi.
Asian esitutkinta on kesken. Käräjäoikeuden päätös, joka ei ole lainvoimainen, on määrätty tutkinnallisista syistä salassa pidettäväksi lopputulosta ja lainkohtia lukuun ottamatta.
Asianajaja Markku Fredman toimi asiassa hakijan asiamiehenä.
-
Anneli Auerin tuomio purettiin
Odotettu ratkaisu
Korkein oikeus on tänään 5.12.2024 antamallaan päätöksellä päättänyt purkaa seksuaalirikostuomion, jolla Anneli Auer ja hänen tuolloisen miesystävänsä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin Auerin lapsiin kohdistuneiksi katsotuista seksuaalirikoksista. Kumpikin syytetty kiisti kaikki syytteet. Anneli Auerin syyksi luettiin lopulta 12 eri rikosta ja hänet tuomittiin 7 vuoden ja 6 kuukauden vankeuteen. Toinen syytetty tuomittiin 11 eri rikoksesta 10 vuoden vankeuteen. He ovat kumpikin suorittaneet rangaistuksensa vuonna 2011 alkaneen tutkintavankeuden jatkeeksi.
Näyttö rikoksista muodostui pitkälti Auerin vuosien 1999 ja 2004 välillä syntyneiden kolmen lapsen kertomuksista. Vanhin, vuonna 1997 syntynyt lapsi kiisti johdonmukaisesti sen, että häneen tai sisaruksiinsa olisi kohdistunut mitään seksuaalisia tekoja. Lapset olivat kertomusten syntyajankohtana sijoitettuna Auerin veljen luokse, koska Auer itse oli vangittuna epäiltynä miehensä murhasta.
Kaikki lapset ovat nyt täysi-ikäisiä. He ovat yksi toisensa jälkeen myöntäneet, että aikanaan annetut kertomukset seksuaalirikoksista eivät lainkaan pidä paikkansa. Lasten selostukset siitä, miksi he ovat valehdelleet rikostutkinnassa on helmikuussa 2023 toimitettu purkuhakemuksen liitteinä korkeimmalle oikeudelle. Heitä on sen jälkeen kuulusteltu Keskusrikospoliisin tutkinnassa, ja he ovat siellä vahvistaneet sen, etteivät todisteina aikanaan käytetyt kertomukset pidä paikkansa.
Korkein oikeus on nyt päättänyt purkaa kyseiset Turun hovioikeuden ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomiot. Asia palautuu käräjäoikeuteen.
Korkein oikeus ei järjestänyt pyytämäämme suullista käsittelyä lasten kuulemiseksi. Ehkä juuri tämän vuoksi KKO päätyi katsomaan, ettei asiassa vielä ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi voitu päätyä toteamaan aiemman tuomioon olleen todennäköisesti väärä. Kun päätös purettiin erittäin painavien uudelleenarviointia puoltavien syiden takia, ei asiassa ollut tarpeen kuulla lapsia henkilökohtaisesti korkeimmassa oikeudessa.
Purkuhakemuksen laatinut asianajaja Markku Fredman kommentoi korkeimman oikeuden päätöstä seuraavasti:
”Esittämämme vaatimuksen mukaisesti asia on tänään palautettu Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Asia on siellä siinä vaiheessa, että syyte on edelleen vireillä ja käräjäoikeus ryhtyy selvittämään, haluaako syyttäjä pysyä syytteessä tai muuttaa sitä. Jos syyttäjä pysyy syytteessään, käräjäoikeus järjestää asiassa uuden oikeudenkäynnin, jossa otetaan vastaan asianosaisten esittämä todistelu. Lapset kuultaisiin nyt ensimmäistä kertaa oikeussalissa.”
”Nähdäksemme syyttäjällä ei ole asiassa enää tarvittavia todennäköisiä syitä syytteen ajamiseksi. Laki edellyttää, että syyttäjän tulee pitää todennäköisenä, että hän saatavilla olevan todistelun avulla pystyy osoittamaan syytetyn syylliseksi. Kun lapset ovat nyt aikuistuttuaan yksityiskohtaisesti, toisistaan ja äidistään riippumattomasti kertoneet mikä on saanut heidät aikanaan valehtelemaan, ei asiassa ole sellaista selvitystä, joka voisi edes todennäköisesti johtaa rikosten syyksilukemiseen uudessa oikeudenkäynnissä.”
Kumpikin purkua hakeneista on erittäin helpottunut ratkaisusta ja he toivovat, että asian käsittely päättyisi tähän, eikä syyttäjä enää jatkaisi oikeudenkäyntiä. Siitä aiheuituisi heille kohtuutonta kärsimystä. Heillä ei ole muuta kommentoitavaa asian johdosta.
-
Voitto korkeimmassa oikeudessa
Oikeusavun palkkioasetus ei enää johda lain tarkoittamaan kohtuulliseen palkkioon, joten se on jätettävä lain vastaisena soveltamatta.
Asianajaja Markku Fredman vei valtion varoista maksettavan palkkionsa korkeimman oikeuden arvioitavaksi kun vuosikausia esillä ollut vaatimus palkkioasetuksen päivittämisestä ei ollut johtanut tuloksiin. Palkkioasetus on edellisen kerran tarkistettu vuonna 2013 eikä palkkioita ole yli 20 %:n inflaatiosta huolimatta nostettu.
Korkeimman oikeuden tiedote.
Helsingin Sanomien uutinen aiheesta
YLEn uutinen
-
Laite-etsinnät liian kepeästi
Asianajaja Markku Fredman kommentoi Helsingin Sanomissa EUT:n 4.10.2024 antamaa tuomiota, jossa katsotaan, että matkapuhelimen tutkiminen vähäisen rikoksen esitutkinnassa voi rikkoa yksityisyyden suojaa ja sen vuoksi poliisi ei saa omin luvin matkapuhelimia tutkia.
-
Elämäni rikostapaus - Markku Fredman YLEn podcastissa
Mitä asianajajat ajattelevat tunnetuista rikostapauksista, ylipäätään työstään, julkisuudesta ja ihmisoikeuksista?
Elämäni rikostapaus -podcastsarjassa tavataan kahdeksan tunnettua rikosasianajajaa ja perehdytään kahdeksaan rikokseen. Osasta niistä on muodostunut rikoshistoriamme kuuluisimpia tapauksia, toiset taas peilaavat kiinnostavasti maamme oikeuskäytäntöjä ja yhteiskuntaa.
Sarjan haastateltavina ovat Kaarle Gummerus, Juha Manner, Riitta Leppiniemi, Kari Eriksson, Juha-Pekka Hippi, Markku Fredman, Ville Hoikkala ja Maija Häyrinen. Podcastin toimittavat Laura Manninen ja Rami Mäkinen. Sen on Ylelle tuottanut Suomen Podcastmedia.
Jaksossa nro 6 on kyse neuvostoliittolaisen konekaapparin tapauksesta vuodelta 1990, josta kertoo asianajaja Markku Fredman
-
Markku Fredmanista työelämäprofessori
Asianajaja, dosentti Markku Fredman on kutsuttu asianajajaoikeuden työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon syyslukukauden 2023 alusta. Tehtävä on kolmevuotinen ja osa-aikainen (40 %). Hän jatkaa myös asianajajana toimeksiantojen hoitamista.
-
Rangaistustaso kuolonkolareissa
Asianajaja Markku Fredman osallistui A-studiossa 15.5.2023 keskusteluun kuolemantuottamusten rangaistuksista.
YLE:n MOT-ohjelma oli selvittänyt, että liikenteessä aiheutetuista kuolemista harvoin joutuu vankilaan.
Professori Sakari Melander ja Markku Fredman kertoivat mistä se johtuu.
-
Markku Fredman MTV3:n Rikospaikka-ohjelmassa
Asianajaja Markku Fredman oli MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vieraana kertomassa yhteisen rangaistuksen määräämisen ongelmista.
Rikoslaissa on itse asiassa kahdet erilaiset rangaistusasteikot: toiset niihin tilanteisiin, kun henkilö tuomitaan vain yhdestä rikoksesta ja toiset siihen kun henkilö on syyllistynyt useampaan rikokseen. Useamman rikoksen tilanteessa yksittäisen rikoksen asteikkoa jatketaan yläpäästä vuodella, kahdella tai kolmella. Törkeimmistä rikoksista voidaan tuomita yksittäin enintään 12 vuotta vankeutta, ja jos rikoksia on useita, maksimi nousee 15 vuoteen. Elinkautinen vankeusrangaiostus on sitten vielä erikseen.
Ongelmatonta on yleensä tilanne, jossa eri tekoja koskevat syytteet käsitellään samassa oikeudenkäynnissä tai silloin kun yksi teko käsittää usemapia eri rikoksia (esim. rattijuopumus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja vammantuottamus). Niistä tuomitaan yhdellä kerralla yhteinen rangaistus.
Ongelmallisempia tilanteita ovat sellaiset, joissa eri rikoksia koskevat syytteet päätyvät eri oikeudenkäynteihin. Tavoitteena lainsädännössä on se, että seuraamukset ovat samat, riippumatta siitä käsitelläänkö syytteet yhdellä kertaa vain erikseen. Muussa tilanteessa syyttäjä voisi taktikoida ja jakaa eri syytteet eri oikeudenkäynteihin.
Erityisen hankalaksi ongelma muodostuu, kun henkilö ehtii tehdä useita törkeitä rikoksia ennen kiinnijäämistään ja ensimmäistä tuomiotaa: vastaan voi tulla rangaistusasteikon maksimi. Käytettävissä on enää aiemmmin käyttämätön osa asteikosta.
Niko Ranta-ahon tapauksessa syyttäjät lähtevät Katiska2-oikeudenkäynnissä siitä, että Ranta-aho olisi käyttänyt hyväksi sitä, että kun hänelle jo vaadittiin maksimirangaistusta Katiska1-oikeudenkäynnistä ja hän olisi ryhtynyt sen jälkeen tuomiota odotellessaan salakuljettamaan jälleen suuria määriä huumeita - käsittäen, ettei niistä voisi enää koitua hänelle lisärangaistusta.
Syyttäjät ovat osittain oikeilla jäljillä: lain mukaan aiemman tuomion sisältämä rangaistus voidaan ottaa huomioon uutta rangaistusta tuomittaessa, jos asiat olisi voitu käsitellä samassa oikeudenkäynnissä. Lain esitöissä korostetaan huomioimisen harkinnanvaraisuutta. Tässä kohdin lainsäätäjä ei ole huomioinut sitä, että huomioimatta jättäminen voi johtaa siihen, että rangaistusmaksimi ylittyy. 13 vuoden sijasta tuomitaankin jopa 13 + 13 vuotta vankeutta. (Yhdestä törkeästä huumausainerikoksesta maksimi on 10 vuotta ja useasta rikoksesta 10 + 3 =13 vuotta).
Syyttäjien vaatimuksen kaltaista tilannetta ei lainvalmistelussa tai oikeuskirjallisuudessa ole lainkaan otettu huomioon. Vaatimus on yhteistä rangaistusta koskevien periaatteiden vastainen, mutta saa tukea lain sanamuodosta.
-
Putinista pidätysmääräys
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi 17.3.2023 pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja hänen hallintonsa lapsiasiavaltuutetusta Maria Alekseyevna Lvova-Belovasta.
Syynä etsintäkuulutukseen on epäily sotarikoksesta, joka olisi tapahtunut siirtämällä ukranalaisia lapsia Venäjälle.
ICC:n tiedotteessa todetaan:
Pre-Trial Chamber II considered, based on the Prosecution’s applications of 22 February 2023, that there are reasonable grounds to believe that each suspect bears responsibility for the war crime of unlawful deportation of population and that of unlawful transfer of population from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, in prejudice of Ukrainian children.
On the basis of evidence collected and analysed by my Office pursuant to its independent investigations, the Pre-Trial Chamber has confirmed that there are reasonable grounds to believe that President Putin and Ms Lvova-Belova bear criminal responsibility for the unlawful deportation and transfer of Ukrainian children from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, contrary to article 8(2)(a)(vii) and article 8(2)(b)(viii) of the Rome Statute.
Incidents identified by my Office include the deportation of at least hundreds of children taken from orphanages and children’s care homes. Many of these children, we allege, have since been given for adoption in the Russian Federation. The law was changed in the Russian Federation, through Presidential decrees issued by President Putin, to expedite the conferral of Russian citizenship, making it easier for them to be adopted by Russian families.
My Office alleges that these acts, amongst others, demonstrate an intention to permanently remove these children from their own country. At the time of these deportations, the Ukrainian children were protected persons under the Fourth Geneva Convention.
We also underlined in our application that most acts in this pattern of deportations were carried out in the context of the acts of aggression committed by Russian military forces against the sovereignty and territorial integrity of Ukraine which began in 2014.
Kansainvälinen rikostuomioistuin perustettiin vuonna 1998. Perussäännön allekirjoitti 120 valtiota 17. heinäkuuta 1998 Roomassa. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli, että vähintään 60 valtiota ratifioi sen. Tämä tapahtui 11. huhtikuuta 2002 kymmenen valtion tallettaessa samanaikaisesti ratifiointiasiakirjat YK:n päämajassa. ICC:n toiminta alkoi 1. heinäkuuta 2002. ICC on toimivaltainen tuomitsemaan rikoksista, jotka on tehty tämän päivän jälkeen, muttei aiemmin tehdyistä rikoksista; säännöllä ei ole taannehtivaa vaikutusta.
Rooman perussäännössä määriteltiin ne rikokset, joiden tuomitsemiseen sopimusvaltiot luovuttavat tuomioistuimelle toimivallan (sotarikos, rikos ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta), ja toimivallan jakautuminen ICC:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä. Samalla määriteltiin ne yleiset periaatteet, joita ICC noudattaa, ja päätettiin ICC:n organisaatiosta.
-
Asianajaja Markku Fredman promovoitiin tohtoriksi Turun yliopiston promootiossa 27.5.2022
Asianajaja Markku Fredman promovoitiin oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiston yleisessä promootiossa 27.5.2022. Promootio oli jouduttu peruuttamaan kahdesti koronapandemian takia. Alunperin se oli tarkoitus järjestää toukokuussa 2020. Markku Fredman väitteli tohtoriksi toukokuussa 2018.
Lisää kuvia promootiosta.