Asianajajan saatava neuvotella pidätetyn kanssa

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio on 7.3.2002 ratkaissut kantelun, jossa asianajaja moitti poliisia siitä, ettei häntä päästetty tapaamaan pidätettynä ollutta päämiestään ilman valvontaa.

Apulaisoikeusasiamies korosti sitä, että neuvottelun kuunteleminen edellyttää konkreettisia ja varsin vahvoja perusteita epäillä väärinkäytöstä. "Väärinkäytöstä, joka antaisi aiheen kuunnella neuvottelua, voitaisiin epäillä lähinnä silloin kun on perusteltua syytä olettaa, ettei vangin avustajaksi ilmoittautunut todellisuudessa olisikaan avustaja" toteaa Rautio. Kyseisessä tapauksessa poliisi perusteli menettelyä sillä, että pidätetty oli 16-vuotias ja avustajan oli pyytänyt paikalle pidätetyn huoltaja. Poliisi väitti lisäksi, että asianajaja oli saapunut avustajaksi "vastoin kuulusteltavan tahtoa". Poliisi epäili tietovuotoa avustajan kautta huoltajalle. Sekään, että poliisi epäili myös ko. huoltajaa samasta rikoksesta ei ollut riittävä peruste rajoittaa lähtökohtaista oikeutta valvomattomaan neuvotteluun. Ratkaisu on tilattavissa diaarinumerolla 2189/4/00.

Tapaus antaa aiheen laajemminkin pohtia tilannetta, jossa alaikäisen pidätetyn tai tutkintavangin huoltaja hankkii lapselleen asianajajan. Tällöin törmätään usein tilanteeseen, jossa nuori ei itse omasta mielestään tarvitse avustajaa. Alaikäiset ovat kuitenkin tältä osin sananmukaisesti vajaavaltaisia, joten jos huoltaja hankkii asianajajan, on toimeksiantosuhde syntynyt, eikä lapsen omalla mielipiteellä voi olla ratkaisevaa vaikutusta. Hyvä vertauskohde on huoltajan arvio lapsen tarvitsemasta lääkärinhoidosta: lapsen mielipiteellä ei voi olla ratkaisevaa vaikutusta hoidon aloittamiseen.

Lisäksi on huomattava, että esitutkintalain 31 §:n mukaan asianosaisen avustajalla on oikeus olla läsnä päämiestänsä kuulusteltaessa, jollei tutkinnanjohtaja painavista rikostutkinnallisista syistä sitä kiellä. Kyse on siis avustajan oikeudesta, johon päämiehen käsityksellä ei pitäisi olla vaikutusta — niin pitkään kun toimeksiantosuhde on olemassa. Jos pidätetyllä tai tutkintavangilla on siis poliisin tiedossa oleva avustaja, ei kuulusteltavalta tule kysyä avustajan läsnäolon tarpeellisuudesta. Poliisin tulee kysyä asiasta avustajalta, jonka oikeuden käyttämisestä on kyse.

Oikeusasiamiehen ratkaiseman kaltaisissa ongelmatilanteissa lienee järkevin toimintatapa se, että asianajaja, joka ei pääse tapaamaan päämiestään pidätyksen aikana, kääntyy välittömästi käräjäoikeuden puoleen ja pyytää puolustajan määräystä. Pidätetyllekin sellainen on pyydettäessä määrättävä (ROL 2 luku 1 § 2 mom. 2-kohta). Tällöin tulee noudatettavaksi säännös puolustajan tehtävistä: puolustajan tulee niin pian kuin mahdollista neuvotella päämiehensä kanssa ja ryhtyä valmistelemaan hänen avustamistaan sekä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joita tämän oikeuksien valvominen vaatii (ROL 2 luku 7 §). Näitä tuomioistuimen määräykseen perustuvia tehtäviä poliisi tuskin voi laillisesti estää.

 

Markku Fredman, asianajaja